Koontipalvelu ja Fintrafficin avoin data – mitä syntyy, kun liikennetiedon palaset yhdistää?

Fintraffic tarjoaa laajasti liikennedataa tie-, rautatie- ja meriliikenteestä, reittiopastuksesta, pysäkkitiedoista ja paljon muusta. Osa aineistoista on täysin avointa ja maksutonta – esimerkiksi Digitrafficin kautta jaettava liikennedata on käytettävissä Creative Commons 4.0 -lisenssillä. Osa palveluista puolestaan on suunnattu ensisijaisesti liikennealan toimijoille ja vaatii rekisteröitymisen tai API-avaimen. Kiinnostava kysymys on: mitä tapahtuu, kun näitä datapalveluita alkaa yhdistellä?

Tässä toisessa osassa käyn läpi Fintrafficin keskeisimmät datapalvelut, esittelen konkreettisia yhdistelmäideoita ja arvioin rehellisesti, mitä yhdistäminen vaatii käytännössä.

Fintrafficin datapalvelut – enemmän kuin joukkoliikenne

Fintrafficin datapalveluiden kokonaisuus on laajempi kuin moni tietää. Tässä keskeiset palvelut ja mitä kukin tarjoaa:

Digitraffic on Fintrafficin avoimen liikennedatan jakelupalvelu, joka kattaa kolme liikennemuotoa. Tieliikenteen puolelta se tarjoaa sujuvuus- ja olosuhdetiedot, tiesään, kelikamerakuvat, häiriöilmoitukset ja liikennemäärädatan noin 500 automaattiselta mittauspisteeltä. Rautatieliikenteestä saatavilla ovat junien aikataulut, reaaliaikaiset sijainnit, toteumatiedot ja kokoonpanotiedot. Meriliikenteestä löytyvät alusten AIS-sijaintitiedot ja satamakäyntien tiedot. Digitrafficin data tulee REST-tyyppisistä rajapinnoista JSON- ja GeoJSON-muodossa.

Digitransit on avoin reittiopasalusta, joka tarjoaa joukkoliikenteen reittisuunnittelun ja reaaliaikaisen aikatauluinformaation. Reittiopastuksen tukena Digitransit hyödyntää muun muassa OpenStreetMap-kartta-aineistoa ja Pelias-osoitehakumoottoria. Digitransit tarjoaa kehittäjille GraphQL-rajapinnan ja hyödyntää jo Koontipalvelun kautta välittyvää matkatietoa.

FINAP eli kansallinen liikkumispalvelukatalogi on yhteyspiste matkatietotoimijoille ja liikennepalveluiden datan haltijoille. Sen kautta julkaistaan tietoja matkatietorajapinnoista ja tuetaan yhdistettyjen liikenne- ja matkatietopalveluiden kehittämistä.

Pysäkki- ja esteettömyystietokanta (PETI) on Fintrafficin työkalu, jolla tuotetaan yhteensopivaa ja kattavaa tietoa liityntäpisteistä eli joukkoliikenteen pysäkeistä, terminaaleista ja muista nousu- ja jättöpaikoista. PETI antaa kaikille liityntäpisteille valtakunnalliset yksilöivät tunnisteet ja mahdollistaa pysäkkien ominaisuus- ja esteettömyystietojen julkaisun.

Liityntäpysäköinnin tietopalvelu LIIPI tarjoaa kansallisesti koostettua tietoa liityntäpysäköinnistä – alueiden sijainneista, kapasiteetista, hinnoittelusta ja operaattoreista. LIIPIn tiedot siirtyvät asteittain PETIin vuoden 2026 aikana.

Kokonaisuus on merkittävä: Suomessa on käytettävissä poikkeuksellisen laaja ja avoin liikennetiedon ekosysteemi.

Kun palaset yhdistää: neljä konkreettista esimerkkiä

Yksittäin jokainen datapalvelu vastaa omaan tarkoitukseensa. Yhdessä niistä voisi syntyä palveluita, joita yksikään palvelu ei tuota yksin. Seuraavat esimerkit ovat blogin omaa visiointia – ne eivät ole Fintrafficin dokumentoituja käyttötapauksia, vaan ideoita siitä, mitä avoin data mahdollistaisi.

Esimerkki 1: Joukkoliikenne vs. auto – reaaliaikainen matka-aikavertailu

Koontipalvelun joukkoliikenteen aikataulut ja reaaliaikatiedot yhdistettynä Digitrafficin tieliikenteen sujuvuus- ja olosuhdetietoihin mahdollistaisivat palvelun, joka vertailee reaaliaikaisesti eri kulkumuotojen matka-aikoja samalla reitillä. Matkustaja näkisi yhdellä silmäyksellä, onko bussilla vai autolla nopeampi. Ruuhka-aikoina tai huonolla kelillä joukkoliikenne voisi yllättää – mutta se selviäisi vasta dataa yhdistämällä.

Esimerkki 2: Junan myöhästyminen ja jatkoyhteydet

Koontipalvelun bussi- ja raitiovaunuaikataulut yhdistettynä Digitrafficin rautatieliikenteen reaaliaikaisiin toteumatietoihin voisivat tuottaa palvelun, joka ennakoi myöhästymisten vaikutuksia koko matkaketjuun. Jos juna on 15 minuuttia myöhässä, palvelu kertoisi automaattisesti, ehtiikö matkustaja vielä jatkobussiin vai pitäisikö etsiä vaihtoehtoinen reitti. Tällainen palvelu hyödyttäisi erityisesti pitkien matkaketjujen matkustajia, joilla on useita vaihtoja.

Esimerkki 3: Esteettömät matkaketjut ovelta ovelle

Koontipalvelun reitti- ja aikataulutiedot yhdistettynä PETIn pysäkkien ominaisuus- ja esteettömyystietoihin sekä LIIPIn liityntäpysäköintitietoihin voisivat mahdollistaa reittisuunnittelun, joka huomioi esteettömyyden jokaisessa vaihtopisteessä. Pyörätuolilla liikkuva matkustaja saisi reitin, jossa jokainen pysäkki, vaihto ja kulkuväline on varmistettu esteettömäksi. Tämä on esimerkki, jossa datan yhdistämisen arvo on paitsi käytännöllinen myös yhteiskunnallisesti merkittävä.

Esimerkki 4: Kulkumuotojen vertailu palvelutason perusteella

Koontipalvelun joukkoliikennedata yhdistettynä FINAPin kautta julkaistuihin matkatietorajapintojen kuvauksiin voisi tarjota näkymän, jossa matkustaja vertailee kulkumuotoja pelkän matka-ajan lisäksi myös palvelutason perusteella. Kuinka usein linja liikennöi? Mikä on operaattorin luotettavuushistoria? Onko varaus- tai ostorajapinta saatavilla? Tällainen vertailu auttaisi sekä matkustajia valitsemaan että viranomaisia arvioimaan palvelutasoa.

Yhdistäminen on mahdollista – mutta ei automaattista

Esimerkit kuulostavat lupaavilta, ja teknisesti kaikki tarvittava data on jo saatavilla. Mutta rehellisyyden nimissä: yhdistäminen ei ole vielä automaattisesti yhteensopivaa.

Ensinnäkin eri palvelut käyttävät eri rajapintatyyppejä. Digitraffic tarjoaa REST-rajapintoja JSON-muodossa, Digitransit käyttää GraphQL-rajapintaa ja Koontipalvelu julkaisee dataa sekä tiedostolatauksina että API-rajapintojen kautta. Kehittäjän on hallittava useampi integraatiotapa ja sovitettava ne yhteen.

Toiseksi staattisen ja reaaliaikaisen datan yhdistäminen vaatii huolellisuutta. Koontipalvelun staattiset aineistot ja reaaliaikatiedot noudattavat eri päivityssyklejä – osa aineistoista päivittyy harvakseltaan, osa jatkuvasti. Digitrafficin tieliikennedata puolestaan on reaaliaikaista. Näiden aikaikkunoiden yhteensovittaminen – esimerkiksi matka-aikavertailussa – edellyttää, että kehittäjä ymmärtää kunkin datalähteen päivityssyklin ja viivemallin.

Kolmanneksi datan laatu vaihtelee. Vaikka matkatiedot validoidaan automaattisesti standardinmukaisuuden varmistamiseksi, kaikki operaattorit eivät tuota yhtä kattavaa dataa. Esteettömyystiedot saattavat puuttua osasta pysäkkejä. Reaaliaikaisten ennusteiden tarkkuus vaihtelee alueittain.

Silti kynnys on selvästi matalampi kuin ennen. Koontipalvelun standardimuotoisuus poistaa suurimman esteen – datan puhdistus- ja yhtenäistämistyön. Digitrafficin ja Digitransitin rajapinnat ovat hyvin dokumentoituja. Ja ennen kaikkea: keskeiset aineistot ovat avointa dataa tai muuten laajasti kehittäjien saatavilla, joten kokeileminen ei vaadi investointipäätöstä.

Palaset ovat pöydällä – kuka kokoaa ne?

Fintrafficin datapalvelut muodostavat kokonaisuuden, jossa yksittäisten palveluiden arvo moninkertaistuu yhdistämällä. Koontipalvelu toimii tässä luontevana lähtöpisteenä, koska se tarjoaa yhtenäisen pohjan, jonka päälle muita datalähteitä voi kerrostaa.

Tällä hetkellä suurin osa yhdistelmämahdollisuuksista on vielä hyödyntämättä. Esimerkit, joita tässä artikkelissa kuvasin, ovat toteutettavissa jo nykyisillä rajapinnoilla – kyse on enemmän ideoista ja tekijöistä kuin teknisistä esteistä.

Mutta entä jos yhdistämisen ei tarvitsisi olla pelkkää käsityötä? Entä jos tekoäly voisi tunnistaa datasta kuvioita, ennakoida häiriöitä ja tarjota matkustajalle suosituksia, jotka perustuvat usean datalähteen reaaliaikaiseen analyysiin? Sitä pohdin sarjan viimeisessä osassa.