Osallistamisen avulla saavutetaan monia hyötyjä:

• Käyttäjien työssään tekemät virheet vähenevät, jolloin niihin kuluva ajan- ja rahanhukka vähenee.
• Käyttöön liittyvän koulutuksen ja käytönaikaisen opastuksen tarve vähenee.
• Hyvä käytettävyys tarkoittaa tehokkaampaa toimintaa, jolloin aikaa vapautuu rutiininomaisista toimista vaativampiin tehtäviin.

Miten se sitten näkyy, jos käyttäjät jätetään osallistamatta?

Mikäli kyseessä on kaupallinen tai “vapaaehtoinen” verkkopalvelu, ja sen käyttö koetaan hankalaksi, kuluttajien reaktio on yksiselitteinen: he äänestävät jaloillaan, eivätkä palaa palvelun pariin. Tämä näkyy suoraan liikevaihdossa: huonot palvelut eivät menesty.

Yritysten sisäisten, digitaalisten työkalujen osalta asia on hankalampi: useinkaan työntekijällä ei ole vaihtoehtoja tai mahdollisuuksia itse päättää, mitä työkaluja hän työssään käyttää. Niinpä työntekijä käyttää hankalaa, toisteista tai epäloogista työkalua, halusi tai ei – ja työnantaja maksaa viulut menetetyn työajan ja työmotivaation muodossa. Käytettävyysongelmat liiketoiminnan kannalta kriittisissä työkaluissa voivatkin olla yritykselle iso yksittäinen kustannuserä.

Käyttäjälähtöisellä suunnittelulla voidaan varmistaa, että näitä käytettävyysongelmia ei synny. Käyttäjien osallistamisella suunnitteluprojektin huolehditaan siitä, että tietojärjestelmien käyttäjien ja muidenkin sidosryhmien äänet pääsevät kuuluville, ja ne myös otetaan huomioon palvelun suunnittelussa. Teknisten ratkaisujen ja budjetin numeroiden lisäksi kuunnellaan myös ihmistä.

Suunnittelu moniammatillisissa tiimeissä käyttäjiä osallistaen

Hyvä käytettävyys ja käyttäjien tyytyväisyys varmistetaan käyttäjälähtöisen suunnittelun menetelmillä. Suunnittelu tehdään moniammatillisissa tiimeissä, joihin kuuluu asiakkaan tuoteomistaja ja liiketoiminnan edustajat, palvelun loppukäyttäjät, palvelumuotoilija, ux-suunnittelija ja teknisen ratkaisun tuntevat asiantuntijat. Palvelun tarpeet ja vaatimukset kartoitetaan yhdessä käyttäjien ja liiketoiminnan edustajien kanssa. Palvelun käyttäjät pääsevät kokeilemaan erilaisia prototyyppejä jo suunnittelun aikaisessa vaiheessa.

Mitä aikaisemmin virheet ja käytettävyysongelmat löydetään, sitä edullisempaa ne on korjata.
Yksi suurimmista saavutettavista hyödyistä on käyttäjien tekemien virheiden määrän väheneminen. Hyvä käytettävyys tekee myös työskentelystä tehokkaampaa. Käyttäjien tarpeiden mukaiset työkalut vapauttavat aikaa rutiininomaisista toimista vaativampiin tehtäviin. Kustannussäästöjä saavutetaan merkittävästi myös sillä, että käyttöön liittyvän ohjeistuksen ja koulutuksen tarve pienenee.

Hyvään käytettävyyteen suunnittelun aikana investoidut rahat tulevat moninkertaisesti takaisin käyttövaiheessa. Tyytyväiset käyttäjät ovat yrityksen arvokkainta pääomaa ja yrityksen tärkein kilpailutekijä.